Viime vuosina eläinten hyvinvoinnista puhuttaessa on noussut yhä useammin esiin sana toimijuus. Mutta mitä koiran toimijuus oikeastaan tarkoittaa? Yksinkertaistettuna toimijuus tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä valintoja.

Eläinten hyvinvointitutkimuksessa on viime vuosina korostettu yhä enemmän eläinten mahdollisuutta tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Tutkijat käyttävät tästä usein käsitteitä choice (valinta), control (hallinta) ja agency (toimijuus). Mahdollisuus tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan tilanteeseen nähdään tärkeänä osana hyvää hyvinvointia. 

Toimijuudella tarkoitetaan eläimen mahdollisuutta tehdä omia valintojaan ja vaikuttaa ympäristöönsä tavalla, joka vastaa sen tarpeita ja mieltymyksiä. Eläimen hyvinvointi ei siis muodostu pelkästään fyysisestä terveydestä tai epämukavuuksien puuttumisesta, vaan myös siitä, että se pääsee toteuttamaan sille merkityksellistä käyttäytymistä ja tekemään edes joitakin omaa elämäänsä koskevia valintoja.

Tutkijat ovatkin esittäneet, että mahdollisuus valintaan ja ympäristön hallintaan voi tukea eläimen psykologista hyvinvointia. Siksi eläinten hoidossa ja koulutuksessa kiinnitetään nykyään yhä enemmän huomiota siihen, missä tilanteissa eläimelle voidaan tarjota turvallisia mahdollisuuksia tehdä omia valintoja.

Ihmisille valintojen tekeminen on usein itsestään selvää. Päätämme mitä syömme, minne menemme ja mitä teemme vapaa-ajallamme. Koiran arjessa monet asiat ovat kuitenkin ihmisen määrittelemiä. Päätämme milloin lähdetään ulos, mihin mennään, kuinka kauan ulkoillaan ja mitä tehdään päivän aikana.

Koira-arjessa olisi hyvä pysähtyä miettimään, missä asioissa koira saa tehdä omia valintojaan. 

Koiran toimijuus ei tarkoita sitä, että koira saisi aina päättää kaiken. Sen sijaan kyse on sopivista mahdollisuuksista vaikuttaa omaan arkeensa. Toimijuutta voivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa koira saa valita mitä hajua se tutkii lenkillä, päättää kulkeeko vasemmalle vai oikealle puolella metsäautotietä, valitsee oman lepopaikkansa, päättää osallistuuko vuorovaikutukseen juuri sillä hetkellä vai haluaako se käyttää aikaa ympäristön tutkimiseen. 

Entä jos koira haluaa vain haistella?

Moni koiranomistaja on joskus kokenut turhautumista, kun lenkki ei etene ja koira pysähtyy vähän väliä haistelemaan. Toisena ääripäänä koiralla on niin hirveä kiire haistelemaan, että ohjaaja ei meinaa pysyä perässä. 

Haistelu on yksi tärkeimmistä tavoista, joilla koira hankkii tietoa ympäristöstään. Kun koira saa käyttää aikaa ympäristön tutkimiseen, se voi samalla toteuttaa omaa lajityypillistä käyttäytymistään. Joskus toimijuus voi näyttää juuri siltä, että koira pysähtyy tutkimaan jotakin, mikä ei meidän mielestämme näytä erityisen kiinnostavalta. 

Toimijuus ja hyvinvointi

Tutkimuksissa eläinten mahdollisuus tehdä valintoja on yhdistetty parempaan hyvinvointiin. Mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöön ja omaan toimintaan voi lisätä hallinnan tunnetta ja vähentää kuormitusta. Koiran hyvinvointi ei synny vain liikunnasta, ravinnosta tai koulutuksesta. Hyvinvointiin vaikuttaa myös se, saako koira toteuttaa sille tärkeitä käyttäytymistarpeita ja tehdä ainakin joitakin itseään koskevia valintoja.

Mitä valintoja oma koirasi saa tehdä?

Seuraavan lenkin aikana voit pysähtyä hetkeksi pohtimaan:
- Missä asioissa koirani pääsee tekemään valintoja?
- Milloin viimeksi annoin sille aikaa tutkia ympäristöään omalla tavallaan?
- Mitä tapahtuu, jos en kiirehdikään heti eteenpäin?

Usein toimijuus ei löydy suurista muutoksista vaan pienistä arjen yksityiskohdista. 

Kokeile seuraavan kerran, kun koirasi pysähtyy haistelemaan, pysähtyä hetkeksi sen seuraksi. Silloin et välttämättä näe vain koiraa haistelemassa, vaan koiran tekemässä omaa valintaansa ja tutkimassa maailmaa omasta näkökulmastaan. 

Lähteet: 
Englund, M. D., Cronin, K. A. (2023). Choice, control, and animal welfare: definitions and essential inquiries to advance animal welfare science. https://doi.org/10.3389/fvets.2023.1250251      
Browning, H., Veit., W. (2025). Animal Welfare, Agency, and Animal–Computer Interaction. https://doi.org/10.3390/ani15020219