Mitä henkilöetsintäharjoituksessa tapahtuu?

Henkilöetsintä ei ole yksi yksittäinen laji, vaan sitä harrastetaan monessa eri muodossa ja hieman erilaisin tavoittein. Yksi tunnettu muoto on pelastuskoiratoiminta, jossa koiria koulutetaan etsimään kadonneita ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. Pelastuskoirien koulutus tähtää viranomaisapuna toimimiseen, ja harjoituksissa kehitetään taitoja, joita tarvitaan todellisissa etsintätilanteissa. Koirat etsivät vapaamuotoisesti ilman tarkkaa kaavaa ja tavoitteena on löytää kadonneet henkilöt. 

Toinen tuttu henkilöetsinnän muoto on PK-haku, joka kuuluu palveluskoiralajeihin. Siinä koira lähetetään etsimään metsään piiloutuneita henkilöitä niin sanotulta keskilinjalta. Koira etenee vuorotellen linjan molemmille puolille tehden pistoja ja etsien maastosta löydettäviä henkilöitä. Harjoittelu sisältää usein tarkasti ohjattua työskentelyä, ja koiran lähettäminen eri suuntiin muistuttaa osittain tottelevaisuusliikkeiden harjoittelua. Tavoitteena on kehittää koirakon taitoja kilpailusuorituksia varten.

Kolmas tunnettu henkilöetsinnän muoto on mantrailing, jossa koira seuraa tietyn henkilön yksilöllistä hajujälkeä. Ennen etsintää koira tutustuu etsittävän henkilön hajuun, jonka jälkeen se lähtee seuraamaan kyseisen henkilön kulkureittiä. Mantrailingissa koira työskentelee ensisijaisesti seuraten tietyn henkilön hajureittiä, kun taas henkilöetsinnässä koira etsii alueelta ihmisiä ilman ennalta annettua hajunäytettä.

Tässä artikkelissa käsitelty henkilöetsintä on kuitenkin ennen kaikkea koiran hyvinvointia ja virikkeistämistä tukevaa harrastamista. Tavoitteena ei ole kilpailuihin valmistautuminen tai operatiivinen pelastustoiminta, vaan tarjota koiralle mahdollisuus käyttää hajuaistiaan, ratkaista tehtäviä ja tehdä yhteistyötä ohjaajansa kanssa.

Eläinkoulutus Linnealla henkilöetsintää harrastetaan juuri tästä näkökulmasta. Tärkeintä ei ole suoritus tai kilpailullinen tavoite, vaan koiran mahdollisuus käyttää hajuaistiaan, ratkaista tehtäviä ja kokea onnistumisia yhdessä ohjaajansa kanssa.

Harjoitukset suunnitellaan koiran taitotason mukaan, ja tärkeintä on onnistumisen kokemusten, työskentelyn ilon ja koiran luontaisten vahvuuksien tukeminen.

Henkilöetsintä on laji, jossa koira etsii maastoon tai kaupunkiympäristöön piiloutuneita ihmisiä hajuaistiaan käyttäen. Vaikka tehtävä kuulostaa yksinkertaiselta, sen taustalla tapahtuu paljon mielenkiintoista työskentelyä niin koiran kuin ohjaajankin näkökulmasta.

Moni yllättyy siitä, kuinka luontevasti useimmat koirat lähtevät etsimään ihmistä. Ihmisten etsiminen ei ole koiralle vieras tehtävä, vaan se pääsee hyödyntämään yhtä tärkeimmistä aisteistaan ja tekemään havaintoja ympäristöstään sille luonnollisella tavalla.

Harjoitukset suunnitellaan koirakon tason mukaan

Henkilöetsintäharjoituksissa ei ole yhtä ainoaa harjoitusmallia. Aloittelevan koiran harjoitus näyttää usein hyvin erilaiselta kuin kokeneen etsijän.

Ensimmäisissä harjoituksissa etsittävä henkilö voi olla näkyvissä tai piiloutua hyvin helposti löydettävään paikkaan. Tavoitteena on auttaa koiraa ymmärtämään tehtävä ja rakentaa sille onnistumisen kokemuksia.

Kokemuksen karttuessa harjoitukset muuttuvat vähitellen haastavammiksi. Maalihenkilöt eivät enää sijaitse helposti havaittavissa paikoissa, vaan piilot voivat olla yhä huomaamattomampia ja vaatia koiralta tarkempaa hajutyöskentelyä. Samalla etsintäalueita voidaan kasvattaa ja ympäristöön lisätä erilaisia häiriöitä.

Mitä koira tekee etsinnän aikana?

Kun koira lähtee etsimään, se kerää jatkuvasti hajutietoa ympäristöstään. Se voi nostaa nenän ilmaan, seurata hajun kulkeutumista tai tarkistaa maastoa eri suunnista. Harjoittelun myötä koira oppii etsimään maastoon piiloutuneita, paikallaan olevia ihmisiä ja paikantamaan heidät ilmavirtojen mukana kulkeutuvan hajun perusteella. 

Ulospäin työskentely voi näyttää joskus jopa sattumanvaraiselta. Todellisuudessa koira tekee koko ajan havaintoja ja käyttää niitä päätöksenteon tukena.

Koirat voivat myös ratkaista tehtävän hyvin eri tavoin. Toiset työskentelevät vauhdikkaasti laajoilla alueilla, kun taas toiset etenevät rauhallisemmin ja tarkemmin.

Yksi henkilöetsinnän kiehtovimmista puolista on se, kuinka nopeasti koirat oppivat, keitä niiden kuuluu etsiä. Kokeneemmille koirille ei yleensä riitä pelkkä ihmisen näkeminen. Ne oppivat etsimään piiloutuneita henkilöitä ja saattavat ohittaa täysin näkyvillä olevat tai liikkuvat ihmiset, koska ne tietävät kokemuksesta, etteivät nämä kuulu tehtävään. Moni ohjaaja yllättyykin siitä, kuinka tarkasti koirat oppivat erottamaan varsinaisen etsintätehtävän muista ympäristössä olevista ihmisistä, vaikka piiloutunut ihminenkin olisi koiralle täysin vieras. 

Mitä ohjaaja tekee?

Moni ajattelee, että henkilöetsintä on ennen kaikkea koiran harrastus. Myös ohjaajalla on kuitenkin tärkeä rooli. Ohjaaja oppii lukemaan koiran työskentelyä, havainnoimaan ympäristöä ja tukemaan koiraa. Samalla harjoitellaan koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä luottamusta.

Ohjaajan tehtävänä on myös huolehtia liinan käsittelystä siten, ettei se häiritse koiran työskentelyä. Hyvin käytetty liina antaa koiralle mahdollisuuden liikkua ja käyttää hajuaistiaan vapaasti, mutta pitää koiran samalla turvallisesti ohjaajan hallinnassa.

Usein henkilöetsintä opettaakin ohjaajalle yhtä paljon kuin koiralle. Moni huomaa harjoitusten myötä oppivansa havainnoimaan koiransa käyttäytymistä aivan uudella tavalla ja tunnistamaan pieniäkin muutoksia sen työskentelyssä.

Entä kun henkilö löytyy?

Henkilöetsintäharjoituksissa koira etsii tavallisesti 3-4 eri maalihenkilöä yhden harjoituskerran aikana. Jokainen etsintä tarjoaa uuden mahdollisuuden harjoitella hajun paikantamista, alueella työskentelyä ja löydön ilmaisua. Samalla koira oppii etsimään ihmisiä ilman ennakkotietoa siitä, keitä etsittävät ovat. Koska koira ei seuraa tietyn henkilön hajua, se oppii reagoimaan myös yllättäviin ja ennalta tuntemattomiin ihmishajuihin sekä hyödyntämään ympäristössä kulkeutuvaa hajutietoa henkilön paikantamisessa.

Kun etsittävä löytyy, koira saa palkkion. Palkkiona käytetään palkkapurkkeja, joissa voidaan käyttää esimerkiksi herkkuja tai lelu. Löytämisestä tehdään kannattavaa, jotta koira innostuu tehtävästä ja haluaa etsiä myös tulevaisuudessa.

Henkilöetsinnässä harjoitellaan samalla myös kohteliasta käyttäytymistä löydettävää henkilöä kohtaan. Koirille opetetaan yleensä jokin selkeä loppukäytös, kuten istuminen tai maahan meno henkilön läheisyydessä. Näin koira oppii kertomaan löydöstä rauhallisesti sen sijaan, että se esimerkiksi hyppisi ihmistä vasten. Palkkapurkki toimii alkuvaiheessa vihjeenä kyseisen asennon ottamiselle. 

Harjoituksissa käytämme koirakohtaisia makupalapurkkeja. Jokaisella koiralla on omat purkkinsa, johon sen palkkiot laitetaan. Koira opetetaan ottamaan haluttu asento nähdessään henkilön ja palkkiopurkin, jolloin palkitseminen on johdonmukaista ja ennakoitavaa. Samalla löydettävän henkilön on mukava olla piilossa, kun koira saapuu paikalle rauhallisesti ja kohteliaasti. 

Monille koirille jo itse etsiminen on erittäin palkitsevaa, mutta onnistunut löytö tekee harjoituksesta erityisen mielekkään. Ajan myötä koirat oppivat odottamaan löytöön liittyvää tehtävää, rauhallista kohtaamista ja palkkiota, mikä tekee työskentelystä sujuvaa sekä koiran että löydettävän näkökulmasta.

Maalihenkilönä oppii myös paljon

Henkilöetsinnässä osallistujat toimivat vuorotellen sekä etsijöinä että löydettävinä henkilöinä eli maalihenkilöinä. Kun yksi koirakko harjoittelee, muut osallistujat piiloutuvat koiralle etsittäviksi.

Maalihenkilöt ohjataan valmiisiin piiloihin, jotka voivat olla hyvin erilaisia ympäristöstä riippuen. Piilo voi sijaita esimerkiksi kiven päällä, kuopassa, rappusten alla, kiipeilytelineessä tai muun maaston tarjoaman suojan yhteydessä. Piilot valitaan aina maalihenkilön toimintakyky ja turvallisuus huomioiden.

Maalihenkilöiden tehtävänä on palkita etsivä koira ennalta sovitulla tavalla, kun koira löytää heidät. Näin koira oppii, että ihmisen löytäminen kannattaa ja että piiloutuneet henkilöt ovat tärkeä osa tehtävää.

Koska kaikki osallistujat toimivat vuorollaan maalihenkilöinä, päivän aikana pääsee näkemään monenlaisia koiria työssään. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden oppia muiden koirakoiden harjoittelusta, oivalluksista ja onnistumisista.

Kenelle henkilöetsintä sopii?

Henkilöetsintä sopii hyvin monenlaisille koirille. Tehtävä perustuu hajuaistin käyttämiseen, joten koiran ei tarvitse osata erityisiä temppuja tai olla tietyn rotuinen.

Koska kyseessä on koiran hyvinvointia ja virikkeistämistä tukeva harrastus, lajissa ei ole rotu-, koko- tai ikärajoituksia. Mukaan ovat tervetulleita kaikenlaiset koirat pennuista senioreihin, ja harjoitukset suunnitellaan aina koiran yksilölliset ominaisuudet ja toimintakyky huomioiden.

Laji ei myöskään edellytä aiempaa kokemusta henkilöetsinnästä tai muista hajutyölajeista, vaan mukaan voi tulla täysin aloittelijanakin. Harjoitukset rakennetaan aina koiran yksilölliset valmiudet huomioiden, ja tavoitteena on tarjota koiralle onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuus käyttää sille luontaista käyttäytymistä.

Koska harjoitukset tehdään yksi koira kerrallaan, koiran olisi hyvä osata odottaa omaa vuoroaan autossa. Mikäli tämä ei vielä onnistu, mukaan kannattaa pyytää tuttu henkilö huolehtimaan koirasta odotusaikojen aikana.

Koirat etsivät harjoituksissa pääsääntöisesti aina kytkettyinä, mikä tekee toiminnasta turvallista niin koirille, ohjaajille kuin ympäristöllekin. Ainoastaan aidatuilla alueilla tai sisätiloissa koira voi työskennellä vapaana.

Monelle koiralle henkilöetsintä onkin ennen kaikkea hauska tapa viettää aikaa yhdessä oman ihmisen kanssa.