Yksi yleisimmistä syistä siihen, että koulutusharjoitukset eivät suju toivotulla tavalla, löytyy yllättävän usein palkkioista. Moni saapuu ensimmäisille kursseille taskussaan pussillinen kuivia nappuloita tai koiran tavallista ruokaa ja ihmettelee, miksi koira ei keskity harjoitteluun. Kun ympärillä on uusia ihmisiä, koiria, hajuja ja tapahtumia, pitäisi palkkion pystyä kilpailemaan kaiken muun kiinnostavan kanssa.

Palkkiota kannattaa pohtia jo ennen harjoittelun aloittamista. Jos koira ei pidä palkkiota riittävän arvokkaana kyseisessä tilanteessa, kouluttaminen muuttuu helposti sekä koiralle että ihmiselle turhauttavaksi. Hyvä palkkio voi tehdä oppimisesta sujuvaa, kun taas vääränlainen palkkio voi saada omistajan ajattelemaan, ettei koiraa kiinnosta harjoittelu lainkaan.

Yksi koirankoulutuksen yleisimmistä kysymyksistä onkin, mikä on koiralle paras palkkio. Vastaus ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin tietyn makupalan tai lelun nimeäminen. Todellisuudessa vain koira itse voi määritellä, mikä sille on palkitsevaa.

Palkkion tarkoitus on lisätä käytöstä, jota haluamme nähdä enemmän. Jos koira kokee jonkin asian miellyttäväksi ja tavoittelemisen arvoiseksi, sen käyttäminen palkkiona voi lisätä toivottua käyttäytymistä tulevaisuudessa. Toisaalta sama palkkio ei välttämättä toimi toiselle koiralle lainkaan.

Moni ajattelee edelleen, että nälkä tekee koirasta motivoituneemman koulutettavan. Aikaisemmin oli jopa tavallista jättää koira ruokkimatta ennen harjoituksia, jotta se ottaisi makupalat innokkaammin vastaan. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Koira, joka ottaa makupalan iloisesti ja odottavasti vastaan, on usein aivan erilaisessa tunnetilassa kuin koira, joka syö siksi, että sen on pakko tyydyttää voimakas nälkä.

Koulutuksessa puhutaan usein vahvistamisesta. Positiivisella vahvistamisella tarkoitetaan sitä, että koira saa käytöksensä seurauksena jotain mieluisaa, jolloin kyseinen käytös todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa. Jos esimerkiksi istumista seuraa koiran mielestä arvokas palkkio, istumisesta tulee kannattavaa.

Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että kouluttaja ei päätä mikä toimii vahvisteena. Sen päättää aina koira. Jos tarjoamme palkkioksi jotakin, mistä koira ei juuri sillä hetkellä välitä, palkkio ei välttämättä vahvista käytöstä lainkaan.

Palkkio ei myöskään aina tarkoita ruokaa. Monelle koiralle palkitsevaa voi olla vetoleikki, pallon jahtaaminen, uiminen, mahdollisuus tervehtiä tuttua ihmistä tai koiraa, vapaaksi pääseminen tai jopa lupa jatkaa kiinnostavan hajun tutkimista. Ympäristö tarjoaa usein palkkioita, jotka ovat koiran näkökulmasta paljon arvokkaampia kuin taskusta löytyvä makupala.

Hyvä palkkio ei ole automaattisesti kallis, erikoinen tai harvinainen. Se on asia, jonka koira juuri siinä tilanteessa kokee tavoittelemisen arvoiseksi. Sama koira voi pitää kotona nappulasta, mutta vilkkaalla harjoituskentällä tarvitakin huomattavasti houkuttelevamman palkkion. Siksi palkkion arvoa kannattaa aina tarkastella tilanteen, ympäristön ja yksilön näkökulmasta.

Hyvän palkkion muistilista

Hyvä palkkio:
- on koiran mielestä arvokas juuri siinä tilanteessa
- motivoi koiraa osallistumaan harjoitteluun
- voidaan antaa nopeasti oikean käytöksen jälkeen
- sopii koiran viretilaan ja ympäristöön
- auttaa ylläpitämään myönteistä tunnetilaa.

Kun mietit seuraavan kerran, mikä olisi koirallesi hyvä palkkio, ei välttämättä tarvitse kysyä ensimmäisenä mitä muut käyttävät. Tarkkaile omaa koiraasi. Se kertoo käytöksellään varsin nopeasti, mikä sen mielestä on oikeasti tavoittelemisen arvoista.